Pihan rakennukset

Synnytyssairaalan henkilökuntaa yhteiskuvassa Matilda Toivolan (yläportaalla keskellä) kanssa Jyväskylän yksityisen synnytyssairaalan rappusilla Cygnaeuksenkatu 2:ssa 1900-luvun alussa. Rakennus valmistui vuonna 1897 Herman Toivolan rakennuttamana ja jyväskyläläisen Oskari Toikan suunnittelemana. Kuva: Keski-Suomen museo.

Synnytyslaitos 1897

Seppä Herman Toivola osti Läntisen poikkikadun ja Rantakadun (nyk. Cygnaeuksenkatu ja Hannikaisenkatu) kulmauksessa sijainneen tontin vuonna 1891. Pihapiiri ja sen asukkaat olivat tuttuja jo vuodelta 1880, jolloin hän oli vuokrannut itselleen asunnon silloiselta tontin omistajalta laivuri Johan Sparvinilta.

Tontti sai varsinaisen päärakennuksen vuonna 1897, jolloin Herman Toivolan rakennuttama ja jyväskyläläisen Oskari Toikan suunnittelema asuinrakennus valmistui Läntisen poikkikadun (nyk. Cygnaeuksenkatu) varteen. Rakennus oli omana aikanaan uudenaikainen sekä ulkoasultaan että rakennustekniikaltaan. Yläkerrassa oli kaksi asuntoa ja alakerrassa pieni kauppahuone, kamari, keittiö ja pesutupa.

Pitkäaikaisen vuokralaisen rakennus sai vuonna 1899 kaupungin yksityisestä synnytyslaitoksesta. Nykyisen Kauppakatu 31:n osoitteessa sijainnut edellinen synnytyslaitos tuhoutui tulipalossa vuonna 1899.

Aktiivinen vapaapalokuntalainen ja kaupunkilaisten olojen puolestapuhuja Herman Toivola antoi uudehkosta talostaan tilat synnytyslaitoksen tarpeisiin. Talon asukkaiksi tulivat myös kätilöt, synnytyslaitoksen palvelijat ja pesijä. Synnytyslaitoksen toiminta helpottui huomattavasti, kun tontille asennettiin sähkövalot vuonna 1903 ja vesijohto 1910. Synnytyslaitos toimi aktiivisesti vuoteen 1919 saakka.

Seppä Herman Toivolan suunnittelema, vuonna 1890 valmistunut asuinrakennus osoitteessa Cygnaeuksenkatu 2. Rakennuksen eteen on kerääntynyt tontin naisväkeä, päivänvarjon kanssa rouva Matilda Toivola. Kuva: Keski-Suomen museo

Toivolan talo 1890

Jyväskylässä kärsittiin asumisahtaudesta 1870-luvun tukkihuimauksesta eli tukkikaupan vilkastumisesta lähtien. Keuruulaisen talollisen Abraham Hoskarin lyhyellä tontin omistajakaudellakin vuosina 1887–1890 Toivolan pihapiirissä rakennettiin ja asukkaiden määrä kasvoi.

Vuokralaisena vielä tuolloin tontilla olleen Seppä Herman Toivolan suunnittelema asuinrakennus valmistui vuonna 1890. Rakennukseen valmistui eteinen, keittiö, kaksi kamaria ja sali kadun puoleiseen päätyyn.

Pari vuotta valmistumisen jälkeen rakennus vuorattiin 1800–1900-lukujen vaihteen puutaloille tyypillisellä laudoituksella, jossa pysty- ja vaakavuoraus vaihtelevat. Ajanmukaiset kolmiruutuiset T-ikkunat antoivat valoa huoneisiin. T-malliset ikkunat olivat alkaneet yleistyä 1870-luvulta lähtien. Asfalttihuopakaton alla oleva talo maalattiin öljymaalilla.

Seppä ja tehtailija Herman Toivola perheineen kuvattuna n. 1905-1918. Hattupäinen Herman Toivola istuu edessä vierellään vaimonsa Tilda Toivola. Pariskunnan poika Muisto Toivola istuu tikkailla pariskunnan takana. Kuvassa ovat myös Helmi Vanamo ja tunnistamaton nuori nainen. Kuva: Keski-Suomen museo.

Sepänpaja 1890

Seppä Herman Toivolan suunnittelema paja rakennettiin vuonna 1890. Pajassa oli maalattia ja varustukseen kuului tietysti ahjo. Paja rakennettiin tiilestä, ja sen puinen välikatto suojattiin asfalttihuovalla. Jo heti vuonna 1891 Herman Toivola piirsi pajalleen laajennusosan, johon kuului kolme asuinhuonetta tulisijoineen.

Tulipaloriski oli sepän tontilla otettu tarkoin huomioon. Innokkaana vapaapalokuntalaisena Herman Toivola varusti pihapiirinsä erinomaisella palokalustolla. Tontilla oli kaksi palohakaa, kaksi sankoa sekä neljät tikapuut. Käytettävissä oli myös Toivolan pajassa valmistettu kannettava paloruisku, joka ”minuutissa viskaa vähintään 21 litraa vettä”.

Näkymä Jyväskylän satama-alueelta Rantakadulle (nyk. Hannikaisenkatu) n. 1870-1880-luvulla. Kuvassa vasemmalla näkyy Sparvinin talon päätyä. Kuva: Keski-Suomen museo.

Ulkorakennus 1896

Rakennusmestari Otto Ekman suunnitteli pajan jatkeeksi uuden ulkorakennuksen. Rakennuspaikalta oli kuitenkin ensin purettava pois vanha lautarakenteinen piharakennus, joka oli alun perin valmistunut vuonna 1861. Rakennus oli muutettu sisätiloiltaan uuteen uskoon vuosien 1879–1880 aikana.

Ekmanin suunnittelema ulkorakennus valmistui vuonna 1896. Se liitettiin viereiseen pieneen asuinrakennukseen katetulla solalla. Piharakennukseen tuli kaksi ullakollista makasiinia, ullakolliset halkovajat, kaksi hyyskää eli käymälää viidellä osastolla sekä niiden alapuolelle lantaruuma, jossa oli uutuutena kivinen lokakaivo. Navetan lisäksi rakennettiin hevosille talli.

Makasiinit, navetta ja talli salvottiin hirsistä, kun taas väliin jäävät liiterit ja käymäläosa olivat lautarakenteisia. Rakennus sai punamulta- eli keittomaalipinnan.

Sparvinin talo kuvattuna 1950-luvulla. Kuva: Keski-Suomen museo.

Sparvinin talo 1861

Vuosina 2016–2017 peruskorjatun Sparvinin talon on rakennuttanut kirvesmies Anders Sparvinin leski Maria Sparvin vuonna 1861. Rakennus on Jyväskylän keskustan vanhin alkuperäisellä paikalla sijaitseva asuintalo.

Nykyinen Toivolan vanhan pihan tontti oli kuulunut Anders Sparvinille vuodesta 1844 lähtien, mutta siirtyi tämän kuoleman jälkeen Maria-lesken nimiin. Kirvesmies, sittemmin laivurina ja kauppiaana toiminut Anders Sparvinin poika Johan lunasti tontin omistukseensa äidiltään 1860-luvun alussa.

Sparvinin talo maalattiin pian valmistumisen jälkeen itsekeitetyllä punamultamaalilla. Kamareissa lämmönlähteinä olivat kaakeliuunit ja keittiössä liesi. Talon katteena käytettiin määräysten mukaisesti lautoja.

Tontin seuraavan omistajan, Johan Sparvinin vävyn Herman Toivolan aikana vuonna 1892 asuinrakennus korjattiin perinpohjaisesti. Aiemmin vuoraamaton talo sai ajanmukaisen lautaverhoilun ja maalattiin öljymaalilla. Vanhat kuusiruutuiset ikkunat säilytettiin, ja vuonna 1874 pärekatoksi muutettu katto sai asfalttihuovan.

Johan Sparvin rakensi vuonna 1863 keskelle tonttia myös toisen pienen asuinrakennuksen, joka purettiin vuonna 1893. Sparvinin aikana asuttavassa kunnossa oli myös tontin vanhin vuonna 1840 rakennettu pieni hirsinen asuinrakennus. Se sai olla paikallaan Cygnaeuksenkadun varrella aina 1910-luvulle asti.

Kuparisepän talon pihapiiriä Vaasankatu 27:ssä, jossa talo alun perin sijaitsi. Talo purettiin Vaasankadulta vuonna 1953. Kuva on otettu 1950-luvun alussa. Kuva: Pekka Kyytinen, Keski-Suomen museo.

Käsityöläismuseo: Kuparisepän talo ja Puusepän talo

Käsityöläismuseo muodostuu Kuparisepän talosta ja Puusepän talosta, jotka ovat vanhimpia edelleen pystyssä olevia jyväskyläläistaloja. Ne ovat harvinaisia esimerkkejä vuonna 1837 perustetun Jyväskylän vanhasta rakennustavasta. Kaupungin varhaiset asuinrakennukset olivat kadun varteen pystytettyjä aumakattoisia, leveällä vaakalaudoituksella vuorattuja hirsirakennuksia, joihin tehtiin kuusiruutuiset ikkunat. Käsityöläisten kodit olivat usein kauppiastaloja pienempiä.

Kuparisepän talo ja Puusepän talo purettiin kerrostalojen tieltä 1950-luvun puolivälissä. Ne siirrettiin nykyisen Keski-Suomen museon paikalle Ruusupuistoon, jossa ne avattiin 1800-luvun jälkipuolen asuun sisustettuina Keski-Suomen museon käsityöläiskoteina. Talvella 2010 talot siirrettiin Toivolan vanhalle pihalle, jossa niiden toiminta on jatkunut Keski-Suomen museon Käsityöläismuseona.

Kupariseppä Carl Erik Sjöblom perheineen kuvattuna n. 1888-1893. Carl Erik Sjöblom muutti alun perin Vaasankadun yläpäässä sijainneeseen, nykyään Kuparisepän talona tunnettuun taloon vuonna 1847. Kaikkiaan perheeseen kuului kuusi lasta. Kuva: August Schuffert, Keski-Suomen museo.

Kuparisepän talo 1842

Kuparisepän talo on sijainnut osoitteessa Vaasankatu 27. Sen rakennutti suutari Samuel Lindqvist vuonna 1842. Myöhemmin omistajana oli kupariseppä Carl Erik Sjöblom, joka laajensi taloa vuonna 1850. Vuonna 1893 talon osti postiljooni Otto Wilhelm Helenius, jonka suvussa talo säilyi aina siihen saakka, kunnes se purettiin vuonna 1953.

Talossa riitti menneinä aikoina vilskettä. Sopu antoi sijaa kuparisepän monilapsiselle perheelle,

kisällille, oppipojalle, hyyryläiselle ja talossa vierailleille asiakkaille. Kuparisepän taloon on sisustettu kuparisepän keittiö, kamari ja sali, lukkarinlesken kamari ja Suutari Otto Kuukkaisen verstas ja kamari.

Puusepän talo 1844

Pieni keltainen talo on sijainnut osoitteessa Cygnaeuksenkatu 12. Sen rakennutti hattumaakari Erik Fagerlund vuonna 1844. Myöhempiä omistajia olivat muun muassa kuorma-ajuri, kauppias, teurastaja, makkarantekijä ja torikauppias. Puuseppä Johan Edvard Bäckström tuli talon haltijaksi vuonna 1913. Talon viimeinen omistaja ennen sen purkamista oli Bäckströmin perikunta. Puusepän taloon on sisustettu puusepän verstas ja kisällin huone.